31.7.2014

arkistojen aarteita

Mun läppäri jäi eilen Roopen autoon koko päiväksi, ja aloin kyllästyä auringossa makaamiseen. Keksin vihdoin kaivaa esiin mun vanhan läppärin, jonka kuvasisältö on kiinnostanu mua jo pitkään. Kyseisestä läppäristähän meni joskus näyttö säpäleiksi ja käytin sitä pitkään erillinen näyttö apunani. Jossain vaiheessa koneen näkymää ei saanut erilliselle näytölle ollenkaan näkyviin ja kerkesin jo pelätä, että kaikki vanhat kuvat on menetetty. Eilen sain onnekseni pienen säätämisen jälkeen läppärin näytön näkyviin ja kuvien metsästys sai alkaa. Luulin menettäneeni kaikki vanhat kuvat, mutta niitä löytyikin sitten useampi tuhat kappale. Voi sitä riemun määrää:D Toinen toistaan järkyttävämpiä selfieitä, kuvia ensimmäisiltä kännäysreissuilta, kuvia riparilta, kuvia mun edellisen blogin ajoilta jne. 

Nyt kuvat on vihdoin taas käytettävissä, joten pakkohan niitä on tänne jakaa. Koska kuvia oli tosiaan tuhansia, en millään ala karsimaan niitä vain yhteen postaukseen. Tällä kertaa ajattelin näyttää teille täällä blogissa ennen näkemättömiä kuvia vuosien 2007-2008 ajalta, joita tuskin mun vanhassa blogissakaan vilahti. Olin tuolloin siis 13-14 vuotias ja koska kuvista on jo niin pitkä aika, niin kehtaahan niitä nyt näyttää. Taisin olla noihin aikoihin melkoinen linssilude, koska muistan, että selfietä piti räpsiä ja usein. Sen kyllä näki noita tiedostoja selaillessakin, sillä samoista kuvista oli monta eri variaatiota ja rajausta. Oli se vaan niin tarkkaa puuhaa valita, että mitkä kuvat päätyy nettiin (ii2) asti:D

Varautukaa mun babyfaceen, here we go!

helsinki 061
Tää kuva on räpsästy Helsingin reissulla ja tarkemmin sanottuna lintsillä. Räpsittiin kaverini kanssa noihin aikoihin muutenkin tosi paljon kuvia kaikkialla, mutta toi reissu oli kyllä kaiken huippu. Koko viisituntinen junamatka takaisin kotiin meni kuvamäärästä päätellen selfieitä räpsiessä. Saatiin ilmeisesti inspiraatiota sen ajan kamppiteineistä, sillä osassa kuvista oltiin maalattu huulemme nudeiksi ilmeisesti meikkivoiteella. Duckfacet kuului tietysti asiaan!

iiden 051
Really?? Tää kuva on räpsästy syksyllä 2008, jolloin oltiin seurusteltu Roopen kanssa jo pari kuukautta. Fritsut tais olla aika cool:D Järkyttävää!

jauu
Taas tyypilliset kuvaussessiot käynnissä ajastimen kanssa. Mitkä noi kulmakarvat on ja miksi?:D

Kuva 004-1- (2)
Pakkohan mun oli blondeja hiuksia koittaa, vaikkei ne käyny mulle yhtään. Tyypillinen poseerausasento oli pää kallellaan, mieluiten oikea poski (parempi puoli) kameraan päin.

Kuva 003-
Pukeuduin vähän oman mieleni mukaan ja seurasin ihme kyllä muotia melko ahkerasti. Osa asuista näytti siltä, että voisin käyttää niitä vieläkin. Sitten taas osa oli sitä toista ääripäätä:D

Kuva 146-
Tuohon aikaan vyötärövyöt oli muotia, ja kuvassa näkyykin mun ensimmäinen. Toi oli niin ihana! Harmi, että ei ole enää tallella:(

Kuva 194
Mitä tähän nyt sanois...:D


Kuva 3633
Mussa tais olla taipumusta muotibloggaajaksi jo tuolloin, koska suuri osa kuvista muistutti asukuvia. Seurasin ensimmäisiä blogeja jo 13-vuotiaana, mikä varmaankin välittyi myös kuviin.

noiy 007-1
Tukka vaihtoi väriä tiuhaan tahtiin, mutta tuosta väriviritelmästä ei kauheesti löytyny kuvia. Lakkaa on näköjään tullu laitettua vähän liikaa:D

perjantai 201
Roope ja sen moppitukka! Aika useesti tuli räpsittyä kuvia pukukopeissa, Roopee ei tainnu hirveesti innostaa:D

summer 022-1
''Meenpä makaa tohon trampoliinille ja otan kuvia''

summer 153
Saisko sitä päätä enää yhtään enempää kallelleen?


iiden 025
Ilmeisesti saa:D Myös uimahallissa piti tietysti räpsiä kuvia uinnin ja jumalattoman laittautumisen jälkeen.

Kuva 8435
Koulussa kuvaaminen oli ihan normaalia - varsinkin kemian tunneilla. Huomatkaa mun feikkilaukku taustalla:D

Kuva 8523
Mun huoneena toimi tuolloin vielä vaatehuone. Edes vino katto ei rajoittanu kameralle poseeraamista:D

Mitäs piditte?

29.7.2014

elämyksenä karting!

Käytiin sunnuntaina meidän vuosipäivän kunniaks Kart in Clubilla ajamassa kartingia! Sain Elämyslahjoilta yhteistyön myötä lahjakortin kahdelle karting-ajeluun, joka toimi samalla mun vuosipäivälahjana Roopelle. Toi Kart in Club sijaitsee ihan meidän lähellä ja monesti ohi ajettuamme on tullut mietittyä, että miten huippua olisi päästä ajamaan kartingia. Oon kokeillu kyseistä aktiviteettia joskus 13-vuotiaana vähän huonolla menestyksellä Oulussa. Törmäilin niihin sivussa oleviin renkaisiin oikein olan takaa ja mun touhu oli niin tyypillistä mua: kunnon sekoilua:D Nyt kun autolla ajaminen on tullut tutuksi, oli karting huomattavasti helpompaa. Mua kieltämättä jännitti etukäteen, koska Roopekin oli ihan varma, että mä vaan törmäilen kaikkialle.

Lahjakortti karting-ajeluun on arvoltaan 40e kahdelta hengeltä. Kartingia pidetään ehkä enemmän miesten lajina, mutta kyllä mä suosittelen kaikkia tyttöjäkin kokeilemaan! Ajelu kesti 10 minuuttia, mikä kuulostaa vähältä, mutta oli kyllä meidän molempien mielestä tarpeeks. Mä olin niin paniikissa siellä ratin takana, etten varmana olis uskaltanu ajella yhtään pitempään:D Radalla oli meidän kanssa samaan aikaan kaksi muuta, mutta tilaa riitti hyvin neljälle. Mä ajoin vissiin vähän hitaasti, koska kaikki meni mun ohi ainakin kuus kertaa... Koitin olla mahdollisimman varovainen, etten vaan törmäis mihinkään. Välillä uskalsin painaa kaasua vähän kovempaa ja taisin päästää samalla pari kiljahdusta:D Oli ihan mahtava fiilis, vaikka vähän pelottikin. Pakko päästä vielä joskus kokeilemaan uudestaan, se on varmaa!

028-001
019-001
003-001
013-001
005-001

Ootteko te ajanu kartingia ja mitä piditte?

27.7.2014

when I met you in the summer

Huomenta! Ajeltiin eilen kotiin Helsinkiin, mutta viivytään täällä nyt vaan tiistaihin asti. Tänään meille tulee Roopen kanssa 7 vuotta täyteen, joten sitä olis tarkoitus juhlistaa. Meillä meni eilen niin myöhään, että postaaminen vaihtui suosiolla kylpyammeeseen. Koitettiin keretä yhteentoista mennessä tänne, koska täällä alkaa silloin hiljaisuus. Sain tossa keväällä alakerran naapurilta vihaista postia siitä, että oon käyny ammeessa/suihkussa hiljaisuuden jälkeen. Sama naapuri on asunu siinä koko sen ajan mitä mä oon täällä majaillu, joten outoo, että se valitti vasta nyt. Mutta ihan aiheesta kyllä! Noloa myöntää, mutta en mä ollu ajatellu koko hiljaisuutta. Joskus kyllä ihmettelin, että miksei ilmoitustaululta löydy talon järjestyssääntöjä. Oon ollu siinä uskossa, että ei täällä kuulu mitkään naapurien äänet kun niitä harvoin itsekään kuulen. Asun ylimmässä kerroksessa, joten enhän mä tajunnu, että alakertaan äänet kuuluu varmaan ihan eri tavalla. Kuulostan varmaan ihan itsekkäältä paskiaiselta, kun en oo tajunnu mitään hiljaisuusjuttuja. Mutta hei, tää on ensimmäinen kerta ku oon asunu omillani, ja heti kun sain noottia asiasta, niin oon ollu super hiljaa täällä ollessani:)

Mun piti tehdä tää postaus ihan nopeesti, mutta katotaan nyt:D Heräsin vähän aiemmin kuin Roope, ettei menis vuosipäivänäkin aikaa bloggaamiseen. Ehkä annan Roopelle asukuvista vapaan päivän! Ei sitä varmaan haittaa, jos kuitenkin ite räpsin kuvia. Eihän? Mutta joo, nyt luvassa vähän sekalaisia kuvia viime ajoilta. Oon räpsiny aina välillä kuvia milloin mistäkin, mutta en oo vaan jakanu niitä täällä. Mulla on vaan jotenkin hirveet paineet, että kuvien pitäis aina olla esteettisesti hyvännäkösiä. Oon miettiny jopa sitä, että lopettaisin kokonaan muitten blogien seuraamisen. Oon nimittäin huomannu, että vertaan niitä ihan liikaa omaani, ja siitäkös vasta paineet tuleekin. No mutta mulla ei oo niin hyvää silmää (tai objektiivia) täydellisille kuville, eli näillä mennään:D

116-001
085-001
Käytiin alkuviikosta taas kalassa, ja tällä kertaa mulla nappas! Sain pikkuruisen hauen, joka pääs takaisin järveen. Menin ihan paniikkiin, kun tajusin että nyt tarttui. En oo siis koskaan ennen käyttäny virveliä, joten tää oli mulle ihan vierasta touhua. Nyt kun vihdoin sain edes sen yhden kalan, ei mulla oo ollu enää niin kova hinku lähteä vesille. Kai se yksi sitten riitti:D

120-001
076-001
Innostuttiin tekemään salaattia, johon tuli mansikoita, vesi- ja hunajamelonia, ananasta, kanaa sekä halloumi juustoa. Hyvää oli! Tuli niin isot annokset, että jouduin syömään oman salaattini kolmessa erässä:D


127-001
092-001
Iisalmi vesiltä päin katsottuna. Mentiin näköjään aika kovaa vauhtia:D

137-001
008-001
Äiti teki tossa muutama viikonloppu sitten hampurilaisia muurinpohjassa. Vitsi että oli hyviä! Joka kesä tulee vähintään kerran syötyä muurinpohjaburgerit. Letut on mun osalta vielä tältä kesältä syömättä:)

009-001
Nyt on ollu niin kuuma, että en oo pystyny ottaa aurikoa muuten kuin kahluualtaassa. Toi on oikeesti niin kätevä:D Harmi vaan, että onnistuin tekemään pohjaan reiän, mutta jospa sen saisi vielä paikattua.

146-001
Ujutin vähän tyhmästi nää mekkokuvat muiden kuvien sekaan, mutta ei se oo niin justiinsa. Mekko on Oasapilta saatu uutus, joka vaatii kyllä vyötä kaverikseen. Toi on malliltaan aika säkki (kuten näkyy), mutta rakastuin tohon väriin vaan niin paljon, että mun oli pakko saada toi. Mulla oli vaan yks ruma vyö Iisalmessa, jonka sain piiloon pussittamalla mekkoa. Toi on siis paljon pitempi, miltä kuvissa näyttää.

Mutta nyt mä painun tästä vihdoin laittautumaan, palaillaan!:)

25.7.2014

kulmien 3D pigmentointi

Heippa! Tiistaina koitti vihdoin kauan odotettu päivä, kun kävin Hymy.inissä kulmien 3D pigmennoinnissa. Kaikki varmaan tietää termin pigmentointi, mutta mites toi 3D? No worries, mä kerron lisää:)

Pigmentoinnin tarkoitus on korostaa omia luontaisia piirteitä ja tietysti helpottaa päivittäisiä meikkausrutiineja. Mulla itelläni on luonnostaan niin vaaleat kulmat, että mun on ollu aina pakko laittaa niihin jonkinlaista väriä ihmisten ilmoille lähtiessäni. Kyseessä on siis kestovärjäys, joka kestää ihmisestä riippuen 1-3 vuotta. Pigmentoinnilla voidaan täyttää kulmakarvoissa olevia koloja, sekä tehdä kulmakarvat niille, joilla niitä syystä tai toisesta ei ole. Mun mielestä parasta tossa menetelmässä on kuitenkin se, että sillä saa kulmakarvoista tehtyä samanlaiset. Mä oonki kertonu täällä blogissa mun eriparikulmakarvoista, jotka on vaivannu mua aina. Toinen puoli on aina sijainnu vähän alempana kuin toinen, ja ollut malliltaan suorempi. Pigmentoinnin avulla mun pulma saatiin kuitenkin korjattua:)

3D pigmentointi on ollu käytössä Japanissa jo pitkään, mutta rantautunut tänne Suomeen vasta vähän aikaa sitten. 3D pigmentoinnilla lopputuloksesta saa luonnollisemman ja tarkemman 14 teräisen tatuointineulan avulla, sillä värjäys toteutetaan karva karvalta. Kyseessä ei kuitenkaan ole tatuointi, sillä väriä laitetaan vain ihon pintaan. Tämän ansiosta menetelmä on turvallisempi kuin tatuointi, eikä lopputulos ole pysyvä.

050-001
017-001
Hymy.inissä 3D pigmentointeja tekee Hanna ja Marju. Mä pääsin Hannan ammattimaiseen käsittelyyn:) Koko toimenpide tehtiin yhdessä, ja sain tietysti itse päättää kulmien mallin ja värin. Hanna mittasi ja piirsi tarkkaan, jotta kulmista saataisiin tismalleen samanlaiset. Ennen pigmentointiin menemistä ei tarvitse nyppiä kulmakarvoja, vaan sopiva muoto nypitään paikan päällä.

041-001
Sävyvaihtoehtoja on tarjolla kuusi kappaletta. Käytössä on ainoastaan ruskean eri sävyt, jotta lopputuloksesta saataisiin mahdollisimman luonnollisen värinen. Jos kuitenkin kulmiin kaipaa harmaata vivahdetta, onnistuu se värejä sekoittamalla. Pigmentointiin käytettävät värit sisältävät 100% mineraaleja, joista on poistettu kaikki metallit. Pigmentointiin ei saa käyttää tatuointivärejä, sillä niitä käyttämällä väri muuttuu ajan myötä niiden sisältämän metallin takia.

Käytettiin mun kulmiin sävyä dark brown, joka ei siis ollut ihan se kaikista tummin:)

039-001
027-001
Mua vähän pelotti etukäteen, että sattuuko kulmien tekeminen. Käytössä oli kuitenkin neula, joka kuulostaa ja näyttää kivuliaalta:D Laitettiin mulle puoli tuntia ennen pigmentointia voidemainen puudutusaine. Vaikutusajan jälkeen homma lähti käyntiin sillä, että kulmat ikään kuin rikottiin tuolla tatuointikynällä. ''Rikkomisvaihe'' oli ainoo mikä kirpas vähän, mutta kesti kuitenkin vain hetken. Sen jälkeen kulmiin laitettiin nestemäinen puudutus, jonka jälkeen operaatio ei sattunut enää ollenkaan. Hanna kyseli kokoajan, että sattuuko ja lisäsi puudutusainetta tarvittaessa:) Ja huom, puudutusta ei siis laitettu piikillä (luojan kiitos:D)!

020-001
Mulla oli kokoajan peili kädessä, jotta pystyin vähän seuraamaan värin laittamista ja kertomaan, jos muotoa tarvitsee vielä leventää jostain kohtaa. Nousin myös välillä istumaan, jotta nähtiin kulmien tilanne vähän paremmin. Oli siis hyvin tarkkaa, että kulmista tulee varmasti tismalleen samanlaiset:)

Koko hommassa meni alle tunti, eikä kipua tosiaan ollut puudutuksen ansiosta. Pigmentointiin kuuluu vielä vahvistuskerta 4-6 viikon kuluttua, jolloin se lopullinen lopputulos saadaan aikaiseksi. Tämän ensimmäisen kerran jälkeen väri haalistuu vielä 30-40%, joten siksi vahvistuskerta on tarpeen.

046-001
Pigmentoinnin jälkeen kulmissa on tatuoimisen tapaan avohaavat, joita hoidetaan ensimmäiset 2-3 päivää kuvassa näkyvän Fougeran jälkihoitovoiteen avulla. Voidetta levitetään kulmiin 2-4 kertaa päivässä. Kulmien jälkihoitoon ei saa käyttää esimerkiksi tatuointien jälkihoidosta tuttua Bepanthenia, sillä silloin iho alkaa torjua pigmentointia paranemisen aikana (väriä ei laiteta niin syvälle kuin tatuoidessa).

Pigmentoinnin jälkeen täytyy välttää hikoilua viikko (lenkkeillä voi kevyesti, mutta esim. salille ei saa lähteä hikoilemaan) ja kulmat täytyy suojata auringolta. Auringonottoa se ei kuitenkaan rajoita, kun laittaa lippiksen päähän:) Myös uiminen ja saunominen ovat viikon ajan kielletty. Ensimmäiset kolme päivää tulee myös välttää voiteiden käyttöä kulmien alueella.

2014-07-025
Haha siinä vielä ennen-jälkeen kuvat:D Mun kulmat on luonnostaan tosiaan hirmu vaaleet ja näköjään eiminkäänmuotoiset. Emmi huolsi samalla kertaa mun ripset, jotka olikin jo huollon tarpeessa. Ihan mahtavaa, ettei tarvii huolehtia meikkaamisesta sen kummemmin nyt kun kulmissakin on väriä:)

Lopputulos kulmissa pigmentoinnin jälkeen näyttää 4-5 päivää tummemalta, jonka jälkeen ylimääräinen väri alkaa hilseillä pois. Kulmiin muodostuu tietysti rupi, jota ei missään nimessä saa raapia pois. Jälkeen -kuva on otettu heti pigmentoinnin jälkeen, joten lopullinen väri ei vielä tietenkään näy. Menen tosiaan vielä vahvistuskerralle 4-6 viikon päästä, jonka jälkeen näytän sen lopullisen lopputuloksen:)

Suosittelen lämpimästi 3D pigmentointia kaikille! Tavan pigmentoinnilla lopputulos ei ole niin luonnollinen, joten ehdottomasti kannattaa ottaa selvää paikoista, joissa tehdään näitä 3D versioita. Ottakaa kuitenkin etukäteen selvää tekijän aiemmista pigmentoinneista, jotta tiedätte, että millaista lopputulosta odottaa. Tulos nimittäin riippuu todella paljon tekijästä!

Mulla olis vielä tarjous kaikille Iisalmeen ja Hymy.iniin kynnelle kykeneville! Saatte vahvistuskerran (arvo 50e) kaupan päälle, kun mainitsette laiton yhteydessä lukevanne mun blogia. Ensimmäinen kerta maksaa 250e ja ajan saatte varattua numerosta 044-2935100.

Onko kellään teistä kokemuksia pigmentoinnista/3D pigmentoinnista?:)

23.7.2014

tilannekatsaus

Heippa! Ajattelin purkaa vähän ajatuksia, ja kertoo teille mun laihdutuksen etenemisestä. Oon nyt onnistunu tsemppaamaan itteeni ruokavalion kanssa, mutta mikä tärkeintä, oon ruennu käymään salilla. Tehtiin mulle Roopen kanssa ihan saliohjelmakin, joka jakautuu tällä hetkellä kolmelle päivälle. Ruokavaliossa tapahtu vähän liikaa lipsumisia aiemmin (uusia perunoita, patonkia jne), mutta nyt sen suhteen on menny hyvin. Mun äiti tekee joka kesä mansikkakakun, jonka onnistuin eilen skippaamaan painostuksesta huolimatta. Pysyttelin vaan poissa kotoa, ettei houkutus olis käyny liian suureksi:D Nyt mulle on jotenkin tullu entistä enemmän paineita. Huomasin nimittäin, että mun reisissä on raskausarpia. Ihan oikeesti. Pieniä jälkiä on ollu varsinkin toisessa reidessä jo pitkään, mutten osannu yhdistää niitä raskausarpiin. Siinä vaiheessa kun Roope tunnisti ne raskausarviksi (ne ei siis näy kunnolla, mutta kysyin erikseen että mitä nää nyt on), mulla purskahti itku. Miten oon voinu päästää itteni tähän kuntoon? Yleisesti ottaen kaikki taitaa nähdä itsensä peilissä isompana mitä on. Mä taas oon tainnu katsoa peilikuvaani päin vastoin, koska en oo pitäny itteeni niin lihoneena mitä oikeesti olen. Pakko myöntää, että kaiken lisäks mä vihaan salilla käymistä. Treenaan kyllä kunnolla, mutta en mä saa sitä hyvää fiilistä treenin päätteeksi, mistä moni aina puhuu. Mä vihaan sitä, että vähintään kaks seuraavaa päivää menee lihakset kipeenä. Jalkapäivien jälkeen on pahinta, koska en pysty edes kävelemään kunnolla. Tietysti se on merkki siitä, että treeni on tehonnut, mutta en vaan osaa iloita siitä.

Ihan niinku mun pään sisällä olis enkeli ja piru. Toinen haukkuu mua läskis ja patistaa salille, toinen puolestaan toteaa, että ethän sä nyt niin lihava ole - älä ota turhia paineita. Kuulostaa naurettavalta, tiedetään:D Toinen juttu mihin mulla menee hermot, on ruokavalio. Haluan tuloksia nopeesti, joten oon nyt ollu tosi tiukka sen suhteen. Yleensä syön kanaa ja parsakaalia, mikä alkaa tulla jo korvista ulos. Välillä tulee syötyä muutakin lihaa kasvisten kanssa, mutta mä vaan alan kyllästyä. Just kun kerkesin tykästyä grillattuun ananakseen, lähti sekin pannaan. Oon käskeny Roopee, että sen pitää oikeesti vahtia mun syömisiä tarkkaan. En mä ite ollu ajatellu sitäkään, että miten paljon sokeria ananaksessakin on. Onneks mulla kuitenkin on joku, joka tietää asioista paremmin ku minä:) Ennen lämmittelin ennen salitreeniä 20 minuuttia, mutta nyt se menee niin päin, että treenin alkuun otan viiden minuutin alkulämmittelyn ja loppuun 15-20 minuuttia. Roope nimittäin kerto, että ennen treenaamista lämmittely polttaa hiilareita, mutta treenin jälkeen lähtee se pahin, eli rasva.

Oon huomannu, että mulla on kokoajan nälkä. Syön säännöllisesti, mutta en vaan tule annoksista täyteen. Oon kokoajan miinuskaloreilla, joten annoskokojakaan ei voi nostaa. Mä niin toivon, että tää oikeesti tuo tuloksia, etten ihan turhaan oo joutunu kärvistelemään. Tällasia mietteitä tällä kertaa! Onko kukaan teistä samankaltaisessa tilanteessa?

051-001
076-001
066-001
091-001
093-001
Paita cubus, hame jc, kengät forever21, kaulakoru ebay ja kello glitter (saatu)

Kuvituksena julkaisematta jääneet asukuvat viikonlopulta. Mä tosiaan innostuin viimeksi Helsingissä ollessani vähän shoppailemaan. Olin tuhlaillu jo ihan tarpeeks ja päätin että nyt riittää, kunnes sitten kävelin Cubuksen ohi ja näin miten toi paita oikein huusi mua puoleensa:D Kokoja ei enää ollut, mutta musta toi paita vaan näytti niin multa, että mun oli pakko ostaa se. Mulle käy itseasiassa aika harvoin niin, että joku vaate näyttää (omasta mielestäni) just mulle tehdyltä. Muilta sitä kuulee kyllä usein (just sillon ku mulla ei oo varaa).

21.7.2014

vastaukset part 2

Hellou! Mun porukat tuli eilen illalla Helsingistä takas kotiin, ja tänään ne huomas kivan yllärin. Meidän tietokone, modeemi ja kotiteatteri oli nimittäin rikki - kiitos viime viikkoisen ukkosen. Mähän ite olin kotona aina välillä, mutten huomannu mitään, koska telkkari kuitenkin (onneks) toimi. Meidän taloon oli siis iskeny salama. Ei tullu mieleenkään ottaa johtoja pois seinästä, koska asutaan kuitenkin keskusta-alueella ja lähellä on paljon ukkosenjohdattimia. No nyt ainakin opittiin, että kyllä ne johdot kannattaa aina varuilta irrottaa. Naapurit kertoi, että meidän talosta oli kuulunu hirvee pamahdus. Aatella, jos olis syttyny tulipalo. Oon niin onnellinen, etten ollu kotona just sillon (en tulipalovaaran takia, vaan sen pamahduksen). Mä pelkään ukkosta niin paljon, että oisin varmaan saanu sydänkohtauksen säikähdyksestä:D Päivä ei jatkunu yhtään sen paremmin, kun vietettiin monta tuntia sairaalassa mun mummon takia. Mitään vakavaa ei onneks sattunu, mutta ainahan tollaset säikäyttää. Mutta joo, ajattelin näin päivän päätteeksi tulla postaamaan toisen ja samalla viimeisen osan vastausvideosta:)

Tällä kertaa katoin videon itsekin, ja ai että rupes kyllä naurattaa:D Tuntuu vaan niin hassulta kattoo itteensä ja väkisinkin miettii, että näytänkö/kuulostanko mä oikeesti noin tyhmältä. Tuli myös kiinnitettyä huomioo mun puheessa oleviin, aika noloihin (mutta vissiin yleisiin) maneereihin: toistin kokoajan sanoja niinku ja tälleen. Lisäks hipelöin mun hiuksia jatkuvasti, mitä oon huomannu tekeväni aiemmillakin videoilla. Mua ei vissiin oo luotu kameran eteen:D

ps. Huomatkaa vähän väliä nukahtava Irina!

20.7.2014

no limits just epiphanies

Mulla piti olla eilen ''postauspäivä'', mutta kerkesinkin avata koneen vasta kahden aikaan yöllä. Päivä lähti käyntiin sukujuhlilla, joihin lähdin Roopen mukana. Teemana oli hatut, mitä toi tomelo ei tietenkään tajunnu kertoa mulle etukäteen:D No etsittiin sitten Roopen vintiltä mulle hattu, joka ei mahtunu ees mun päähän. Itse juhlilla kaikki kertoi oman hattunsa tarinan, eli voitte vaan kuvitella miten tylsältä mun ''no tää löyty tuolta vintiltä'' -tarina kuulosti. Jokainen äänesti suosikkihattuaan, ja sain surkeasta hatustani huolimatta yhden äänen (eikä ollu edes mun tai Roopen antama!). Juhlat pidettiin melko hulppella mökillä n. 70 kilometrin päässä täältä Iisalmesta, ja porukka jäi sinne meitä lukuunottamatta vielä yöpymään. Ei jaksettu odottaa ruokailua, joten lähdettiin nälkäisinä ajelemaan takaisin kohti Iisalmea. Mulla oli eilen herkkupäivä, mutta mun ei tehny mieli oikein mitään. Roope ois halunnu mäkkäriin, josta sain idean, että tehdään itse burgerit. Oli muuten hyvä päätös, koska mistään ei saa niin hyvää burgeria kuin kotona itse tehtynä:) Meidän kokkailut venyi myöhälle iltaan kiitos rikkinäisen uunin, mutta päätettiin silti lähteä vielä kalastamaan Roopen mökille. Suunnattiin sinne samoissa merkeissä jo perjantaina, jolloin käytin ekaa kertaa virveliä. Pari kertaa koukkuun tarttui kala, mutta enhän mä osannu kelata tarpeeks nopeesti ja kalat pääs karkuun:D Eilen itikat söi mua taas niin kiitettävästi, että jätin suosiolla pojat kalastamaan ja lähdin kotiin lämmittelemään. Olisin ollu valmis nukkumaan jo yhdeltä, mutta poikien mökkeily venähti sen verran pitkäksi, että nukkumaan päästiin vasta viiden aikaan. Vielä just nyt, kun olin saanu mun unirytmin parempaan kuosiin. Sellainen viikonloppu tällä kertaa! Mulla oli tähän postaukseen ihan muut aiheet mielessä, mutta tästä tekstistä tuli jo sen verran pitkä, että jätetään seuraavaan kertaan:)

121-001
098-001
125-001
153-001
133-001
168-001
172-001
Hame oasap (saatu), farkkuliivi, toppi, clutch ja kengät h&m

Mulla on tapana verhoutua aina joko neuletakin, jakun tai liivin alle. Tällä kertaa päätin kokeilla poseeraamista kuvissa sekä liivin kassa että ilman. Olosta tuli heti epävarmempi ilman sitä ''suojaliiviä'', mutta nyt katsottuna liivittömissä kuvissa asu näyttää mun makuun paremmalta. Päällä oli h&m:ltä ostettu napapaita, joka kustansi vaivaiset 4,95e. Olisin halunnu topin myös ton oasapilta saadun hameen värisenä, mutta kokoja ei tietenkään ollut jäljellä. Onko kukaan nähny noita toppeja enää myynnissä? Jäi sen verran pahasti kummittelemaan tuo väri:D

Mitä mieltä ootte asusta - liivillä vai ilman?