26.8.2015

voiko tylsyyteen kuolla?

Nyt tuli kyllä niin älyvapaa otsikko, ettei mitään järkeä:D Kuvastaa kuitenkin sen verran hyvin mun tän hetkisiä fiiliksiä, että menkööt. Tylsyys. Kun ei oo mitään tekemistä, tai ei vaan yksinkertaisesti jaksa tehdä mitään. Tällaset päivät on nykyään tosi harvinaisia, luojan kiitos. Yleensä päivät täyttyy vähintään töissä olemisesta, ja monesti vapaapäivillekin on jotain ohjelmaa suunniteltuna. Sitten taas on tällaisia päiviä, että suunnitelmissa ei oo yhtään mitään. Yks ilta kotona itekseen hengaillessa on jopa kivaa, mutta jos toinen päivä putkeen on tyhjää täynnä, alkaa pikkuhiljaa tulla hulluksi.

Vielä vuosi sitten mun elämä oli täynnä tällasia päiviä. Makasin päivät pitkät kotona tekemättä yhtään mitään. Päivän kokokohta oli parhaimmillaan puhelimessa puhuminen, eikä sitäkään tullut harrastettua edes joka päivä. Näin jälkikäteen en vaan käsitä, että miten oon saanu päivät kulumaan kuitenkin niin nopeesti. Samaa rataa päivästä toiseen. Olin tosi yksinäinen, mikä nykyään on onneksi harvinaista, mutta aina välillä kuitenkin läsnä. Kavereilla on muuta menoo, rahat on loppu tai ei vaan yksinkertaisesti pääse sohvan pohjalta ylös vaikka kuinka haluaisi. Tänään noi kaikki on yhdistyny.

Aina vois tietysti kattoo vaikka leffoja koko päivän, käydä lenkillä tai tehdä jotain hyvää ruokaa. Jotenkin tollasten asioiden tekemisestä ihan yksin on vaan tullu tosi hankalaa ja vastenmielistä. Aurinko paistaa ja pää tulvii ajatuksista, mitä kaikkea voisi kaupungille lähtiessä tehdä. Yksin lähteminen ei tule kuitenkaan kuuloonkaan, vaan sitä vaan jää mieluummin rypemään sisälle itsesäälissä. Miks mä edes annan mennä sen niin? Miks pitää olla jatkuvasti sellainen fiilis, että kokoajan on mentävä jonnekkin ja tehtävä jotakin?

Mun kesä on ollu tosi tapahtumarikas ja voisinpa jopa sanoa, että paras kesä ikinä. Tiedän, että kohta alkaa taas kiireisempi ajanjakso ja tällaiset en tee mitään -päivät jää erittäin harvinaisiksi. Silti sekuntit ja minuutit matelee ja sitä vaan oottaa, että pääsis äkkiä nukkumaan, jotta päivä menis nopeesti ohi. Pitäis osata vaan nauttia siitä, että ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Voi vaan olla. Sitä taitoo mä en ikävä kyllä enää osaa. Tuntuu jotenkin todella turhalta valittaa tällaisesta, mutta tää nyt vaan oli tällasta turhempaakin turhempaa ajatusten purkua. Kai muillakin on joskus samoja fiiliksiä?

IMG_0626-003
IMG_0593-001
IMG_0637-003

Siinäpä olis kuvasaldoa eiliseltä. Mekko näyttää säkiltä, tiedän. Mulla oli sen kanssa vyö, mutta kuvia varten ajattelin mekon hulmuavan enemmän ilman. Alimmaista kuvaa ajattelin uudeksi banneriksi, mitä mieltä ootte?

Nyt mä otan itteeni niskasta kiinni, nousen sohvan pohjalta ylös ja lähden vaikka lenkille. Palataan toivottavasti vähän positiivisemmissa merkeissä ens kerralla!

7 kommenttia:

  1. Kyllä välillä pyörii täysin samat ajatukset,se on ihan inhimillistä. Tosi hyvä,että oot saanut elämälle erilaisen suunnan,kyllähän sinusta huomaa että oot nykyään huomattavasti iloisempi ja tyytyväisempi. Ainakin näin blogin kautta välittyy sellainen fiilis! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jep niinhän se on, välillä vaan on tällasia huonompia päiviä!:D

      Poista
  2. Kuulostaa siltä, että oot ulkomaanreissun tarpeessa :D

    VastaaPoista
  3. Että sää oot kaunis nainen! Niin luonnonkaunis,ettet tarvis ees mitää meikkiä! Aivan järjettömän upee nainen. Oon kateellinen ja pahasti, yhyy :D :( Mistähä vois ostaa itsekuria ja reippautta/jaksamista,et sais laihutettua ittesä normaalipainoseks ja vaikka semmosia lääkkeitä, ettei herkut,etenkää suklaa maistus :D helvetin vaikeeta laihuttaa :D jos sulla on heittää jotai vinkkejä tai tiiät taikasanat siihen,että saan motivoitua itteni aina liikkumaa ja sillee,nii kerro toki! :D
    rakkaudella minä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. aaw mikä kommentti! laihduttaminen ei tosiaankaan oo helppoo, ja oon itekki paininu laihduttamisongelmien kanssa jo monta vuotta:) oon tosi huono antaa vinkkejä, koska mun viimeisin onnistunu laihtuminen lähti pitkästä parisuhteesta eroomisesta liikkeelle. tuli vaan sellanen olo, että täytyy saada ittensä siihen kuntoon, että kelpaa vielä jollekkin. jos ei pidä itsestään sellaisena ku on, niin ei voi oottaa kenenkään muunkaan pitävän. hyvä on lähtee liikkeelle vaikkapa siitä, miten paljon parempi olo on, kun syö ja liikkuu hyvin. kiitos paljon!:)

      Poista
  4. Oon ite kans miettiny et onko ihan epänormaalia kun joskus on sellasia päiviä et vois vaan hautautua peiton alle ja kattoo telkkua koko päivän, eikä mikään huvita, vaikka ois kaikkee kivaa tekemistä tarjolla....mikä siinäki mahtaa olla:D eli ilmeisesti muillakin samanlaisia fiiliksiä! ja varsinkin jos ei oo ketään houkuttelemassa lähtee ulos, joskus tosiaan tarvii sen potkun persauksille niin sanotusti et saa ittensä liikkeelle:D

    VastaaPoista