7.10.2015

sometauko

Se ois kuulkaas sellanen homma, että meikäläinen vetäytyy hetkeksi pois sosiaalisesta mediasta. Ajatus on pyöriny mielessä jo jonkin aikaa monestakin eri syystä. Tuntuu, että mun elämä on ollu vähän liiankin pitkälti esillä blogissa, Instagrammissa ja varsinkin Snapchatissa. Se on ehkä vähän surullista, että enää ei tarvii kysyä mitä mulle kuuluu, kun asian voi tarkistaa edellä mainituista kanavista. Tietenkään koko mun elämää ja ihan oikeita kuulumisia ei netistä saa selville. 

No tällä hetkellä mulle kuuluu melko huonoa, minkä vuoksi juuri nyt on hyvä hetki sometauolle. Tässä reilun viikon sisällä on ollu sellasta tunnemyllerrystä, että huhhuh. Jouduin tosissaan pohtimaan mun nykytilannetta ja tekemään ratkaisuja ja vaikeita päätöksiä. Mun piti tehdä loppu asialle, joka mun ois pitäny lopettaa jo monta kuukautta sitten. Oon vaan niin tunneihminen, etten oo pystyny ajattelemaan järjellä. Olin tavallaan suhteessa, mutta en sitten kuitenkaan. Järki sano kokoajan, että tän pitäis loppua nyt ja heti, mutta tunteet oli sitten ihan eri mieltä. Vaikka kuinka koitin pysytellä järjissäni, veti tunteet mut aina takas samaan tilanteeseen ja saman ihmisen luokse. Sain taas sydämeni särjetyksi ja ihan omasta syystäni.

Sillon ku tykkää toisesta ihmisestä, sitä vaan sokaistuu kaikelle huonolle ja väärälle. Elättelee turhia toiveita paremmasta tulevasta vaikka tietää, että saa vaan näpeilleen. Uskottelee itselleen, että tilanne on hallussa, sen voi lopettaa koska tahansa ja se ei tule tuntumaan missään. Sen enempää asiaa en nyt lähde avaamaan, mutta nyt se kaikki on kuitenkin oikeesti ohi. Tuntuu tottakai pahalta, että on päätyny tähän pisteeseen ja samalla satuttanu muita.

Nyt sit vaan leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. No ei nyt sentään, toivottavasti. Alan joo olla jo tosi skeptinen, mutta toisaalta jaksan uskoo siihen, että asiat muuttuu vielä parempaan päin ja löydän sen oikean, jonka kanssa kaikki lähtee rullaamaan ilman minkäänlaista draamaa ja ongelmia. Kaikki tapahtuu syystä ja kyllä mä uskon kohtaloon ja siihen, että kaikille on olemassa se joku.

IMG_1083-001
IMG_1069-001
IMG_1075-001IMG_1095-001

Näiden asukuvien myötä on nyt siis aika vetäytyä hiljaisuuteen ja parantelemaan haavoja. Pitkään ei oo tarkotus pysytellä kuitenkaan poissa, veikkaan että palaan parin viikon sisällä. Toivottavasti ymmärrätte ja jaksatte oottaa!♥

19 kommenttia:

  1. Tsemppiä ja jaksamisia sulle kovasti ! Asiat muuttaa suuntaansa parempaan, vaikkei nyt siltä tuntuiskaan. Ja kyllä täällä odotellaan sua, ei hätää. :)

    VastaaPoista
  2. Voi Senja, ota vaan itelles kaikki aika minkä tarvit! Sun elämä on "siellä ruudun toisella puolella", ei netissä, eikä blogista tarbi ottaa paineita. Oot tosi rohkea kun kuuntelit ittees tossa suhdeasiassa. Itselleen on valitettavasti yllättävän helppo valehdella, usein itsekunniotuksen kustannuksella... Karu totuus että jos et pidä puolias, ei kukaan muukaan sitä tee. Yritä keskittyä hyviin puoliin ja nauttia sinkkuudesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jep, just sitä itsekunnioitusta tarvii olla:) kiitos!

      Poista
  3. Voi, sä olet vielä niiiiin nuori, ettei kannata liikaa masistella pieleen mennyttä suhdetta. Sulla on ihan mielettömästi vielä aikaa löytää se oikea. Itse olen sua useamman vuoden vanhempi, eikä varmuuttaa ole vielä yhtään sen enempää, että kuka se oikea on. Eikä se näin vanhempana tunnu edes niin maailmanlopulta kuin vielä muutama vuosi sitten. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niin no ei se nytkään ihan maailmanloppu oo olla sinkkuna, mut harmittaa vaan tosi paljon, ku ois jo valmis asettuu aloilleen:) mut eiköhän tää tästä. kiitos!

      Poista
  4. Tsemppiä! Näin sut tänään junassa kun hyppäsit pasilan kohdalla junaan. En tiedä näytitkö surulliselle, mutta silti ajattelin silloin, että onkohan sulla kaikki hyvin. Ois tehnyt mieli tulla moikkaamaan ja kertomaan et tykkään sun blogista, mutta sit iskikin lipuntarkastajat "piristämään" tätä keskiviikkoaamua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. aa joo! onneks oli voimassa oleva matkakortti tällä kertaa, haha:D mut voihan hitsi, joku toinen kerta sitten!

      Poista
  5. Ootko ikinä miettinyt,että tuo väärään seuraan joutuminen saattaa juurikin johtua siitä kun niin kovasti haluat sitä mahdollista parisuhdetta? Ehkä jollain tapaa etsimällä etsit,vaikket sitä itselle myönnäkään. Mutta niinhän se menee,että pitää suudella monia sammakoita ennen kuin kohdalle sattuu se "prinssi oikea". Toiset sen kohtaa helpommin ja joillakin taas menee kauemmin aikaa.
    Hyvä kuitenkin,että sulla on perus positiivinen asenne! Tiedostat itsekin,että näitä huonompia tapauksia nyt sattuu väkisinkin kaikkien kohdille,mutta kyllä se oma ihana mies vielä joku päivä osuu sinunkin kohdalle<3 :) Nämä surua ja ahdistustakin aiheuttavat säädöt yms.vaan valmistavat sinua koko ajan tulevaa varten,niistä oppii. Nimimerkillä kokemusta löytyy. Paljon jaksamisia sinulle ja pieni sometauko tekisi kyllä itse kullekin hyvää! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kyllähän se vähän niin on ollu, pakko myöntää:) pitäis vaan osata olla etsimättä yhtään mitään. kiitos paljon!:)

      Poista
  6. Voi hitto ku tuli paha mieli sun puolesta,osaan samaistua tohon sun tilanteeseen liiankin hyvin,erosin vuosi sitten koska silloinen poikaystävä osoittautu itsekkääks kusipääks ja ahdistaa ku en oo vieläkään löytäny ketään koska tuntuu että ihastun aina vaan kusipäihin,oon seurustellu vaan kerran ja lisäks oon ruoskinu itteeni sillä ajatustavalla että ei mulle oo tarkotettu ketään enkä ees ansaitse ketään ja mikä pahinta rakentanu itelleni sen suojamuurin että vaikka kuinka haluisin seurustella nii en sit kuitenkaan haluu/pysty/uskalla päästää ketään jätkää enää ees mun lähelle ku pelkään että kaikki vaan satuttais mua entistä enemmän,enkä tiiä miten pääsisin tästä ajatustavasta eroon :/ mutta joo halaus ja paljon tsemppiä sulle Senja ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sitä suojamuurin rakentumista mä itsekin alan pelätä, mutta jospa onni vihdoin kääntyis parempaan:) kiitos paljon ja tsemppiä sulle kans!♥

      Poista
  7. Tsemppiä ja mukavempaa syksyä! :)

    VastaaPoista
  8. Mua ainaki miehenä ahistas jos nainen josta oisin kiinnostunu selittää julkisesti miten hän haluaa sitoutua ja en tiiä, mä oon vissiin kasvattanut sen suojamuurin huonojen kokemusten takia ja viihdyn nykyään hyvin sinkkuna ja ennemminkin parisuhde ahdistas :) mut varmasti löydät jonkun joskus, ei kannata stressata tällasesta asiasta. Tekee hyvää oppia olemaan yksin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niin no jos mä julkisesti kirjotan, että haluan sitoutua, niin enpä mä sitä henkilöltä itseltäänkään salannut:) mut joo, yksin on ihan hyvä olla ainakin välillä!

      Poista
  9. hyvä et pidät breikkiä somesta jos siltä tuntuu! ja harmi että meni mönkään jäbän kanssa, mut hei, niitä tulee vielä. varmaan useempikin sammakko osuu kohdalle ennen sitä prinssiä hehehe! ite viihdyin pitkään sinkkuna ennenkun ihan yllättäen osu oma soulmate kohdalle. ja sitä ennen olin pitkään haaveillu jostain, tai jostakusta, mutta ikinä ei napannu kunnolla ja olin siis pitkään ihan yksin. ja viimein kun luovuin jo toivosta ja annoin olla niin sieltähän se tupsahti! eli tsemppiä vaan ja keskity vaan ittees ja omaan hommaas, sullaki on niin paljon meneillään! hyvä vaan :D tekee hyvää olla yksin, silloin oppii tuntemaan ittensä paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niinhän se usein tuppaa menemään, et se tulee sit ku vähiten oottaa:) pakko siis luottaa siihen!

      Poista