1.10.2016

syysmasennus

Heippa! Mua taitaa vaivata lievä syysmasennus. Kesä oli tosi tapahtumarikas ja kyllähän nytkin vois tehdä vaikka mitä, mutta ei vaan huvita. Oon viime aikoina viihtyny ihan liikaa omissa oloissani yksin kotona. Eikä siinä mitään pahaa periaatteessa ole olla välillä yksin. Oon joskus ennenkin puhunut siitä, että mulle tulee huono omatunto tekemättömyydestä: kokoajan pitäisi olla menossa jossain. Kyllähän mä käyn toki töissä päivittäin ja koulussa tällä hetkellä kerran viikossa, mutta siinä ohella harvemmin tulee käytyä missään. Oon tällanen kotihiiri. Se mua huolestuttaa, miten sisäänpäin kääntynyt musta on vähitellen tullut. En jaksa nähdä kavereita, sillä saan sosiaalisista tilanteista ihan tarpeekseni töissä. Mua välillä jopa ahdistaa lähteä kauppaan ja kohdata ihmisiä. Työmatka ihmisiä vilisevien katujen läpikin tuntuu inhottavalta. Mikä ihme mua vaivaa?:D

Viime viikonloppuna oli onneksi vähän enemmän actionia, kun suuntasin torstaina pitkästä aikaa Iisalmeen. Ja mikä parasta, Saija tuli seuraavana päivänä perässä. Porukat hankkivat vähän aikaa sitten tynnyrisaunan- ja paljun, ja niistä nautiskeltiinkin sitten ihan urakalla. Taidettiin torstaina lillua porukoitten kanssa neljä tuntia paljussa. Oon kyllä todella onnekas, että mulla on tollaset vanhemmat, joiden kanssa on kiva hengailla ja jutella about mistä vaan. Viikonlopun aikana tuli myöskin syötyä hyvin (kotona käydessä tulee varmaan aina pari kiloo painoa lisää), hengailtua vanhan kaverin luona, ajeltua pitkin Iisalmea, halailtua Irinaa ihan urakalla, käytyä Iisalmen yöelämässä, katseltua paikan päällä jalkapalloa ja tietysti vietettyä laatuaikaa vaimon kanssa. Kiva ja tarpeellinen irtiotto! 

Käytiinpä me myös viemässä aikamoinen kasa mun vanhoja vaatteita kirpparille myyntiin. Sieltä löytyy vielä vaikka sun mitä todella halvalla ensi perjantaihin (8.10) asti. Eli jos liikutte Iisalmessa päin, niin kannattaa piipahtaa Kallen Kirppiksellä. Mun kamat (on siellä vissiin äitinkin kamoja:D) löytyy pöydästä numero 21.

IMG_8188-001
IMG_8192-001
IMG_8185-001
IMG_8198-001

Iisalmessa ollessa piti tietysti hyödyntää porukoitten järjestelmäkamera ja räpsiä parit asukuvat. Todellakin parit, sillä vesisade vaikeutti hommaa turhan paljon. Mulla ei siis vieläkään ole omaa kameraa (edellinen meni rikki), enkä ole keksinyt, miten sellaisen mahdollisimman halvalla saisin. Ehkä täytyy hankkia taas lainakamera, ja toivoa joulupukilta omaa. Kamera on kuitenkin pakko saada, sillä on tää blogin pitäminen ihan mahdotonta ilman. Okei tällä postaustahdilla ei, sillä edellisetkin asukuvat sain porukoitten ollessa kylässä mun luona:D Mutta jos joku teistä osaa vinkata, mistä saisi osamaksulla suht hyvän kameran, niin kommenttia kehiin!

Perinteisesti loppuun vielä kysymys, mutta tällä kertaa ei asuun liittyen. Palataan postauksen alkuun ja tohon syysymasennukseen. Oisko teillä vinkkejä, miten selättää tällaset fiilikset?

8 kommenttia:

  1. Moikka! Mulla ois myynnissä Canon EOS 1100D lisätarvikkeineen Iisalmessa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tartten vaan rungon, unohtu mainita postauksessa:D paljonko pyytäisit rungosta?

      Poista
    2. laitatko mulle meiliä, niin sovitaan tarkemmin!:) osote senjaau@gmail.com

      Poista
  2. Pahinta, mitä voit tehdä itellesi on potea huono omaa tuntoa tekemättömyydestä <3 Kannattaa yrittää suhtautua itseen lempeästi ja myötätuntoisesti: säkin kaipaat välillä lepoa ja hiljaisia hetkiä, ansaitset aikaa myös omissa olosissasi :) Koko ajan ei tarvitse olla menossa, jos siltä ei tunnu. Pidä huolta, että perusasiat on kunnossa: uni/lepo, ravinto ja liikunta. Jos jokin noissa ei oo balanssissa, on energiat herkästi nollassa. Miettisin myös, miksi ihmisten näkeminen ahdistaa, niin ehkä pääset ahdistuksesta yli :) Mä pääsin yli saliahdistuksestani sillä, kun tajusin ja päätin, ettei mun tarvitse puhua siellä kenellekään, jos mua ei huvita :)

    VastaaPoista
  3. Syysmasennus on hyvin yleistä. Rennon, vaihdikkaan ja valoisan kesän jälkeen alkaakin illat pimetä jo todella aikaisin eikä ihmisissäkään ole sitä samaa virtaa ja energiaa kuin kesällä. Tylsää,harmaata arkea elämä on toisinaan, masennuksen tunteet ovat varmasti ohimeneviä ja niitä on ihan jokaisella. Toisilla useammin toisilla harvemmin. Suosittelisin ulkoilua kuten lenkkeilyä, virkistää mieltä kummasti! Ps. Hei sinullahan oli joskus permanentti! Pystyikö permanentin sähäkkyyteen vaikuttamaan (jos haluaa loivemmat kikkurat) ja minkä aikaa permis pysyi sinulla? Olitko tyytyväinen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. permiksen voi toki ottaa loivemmillakin kiharoilla:) permis pysyi näkyvänä muistaakseni muutaman kuukauden ajan, mutta tukan kasvamisen myötä lähti pikkuhiljaa hälvenemään, jossain vaiheessa kikkuraa oli pelkästään niskahiuksissa. tälläki. hetkellä mun latvoissa on vielä permiksen jämät havaittavissa. tykkäsin permanentista jonkun aikaa, mutta siinä mielessä kaduttaa, että hiukset kärsivät siitä tosi paljon, ja sen takia mun hiuksia ei voi vieläkään vaalentaa kunnolla, koska latvat on niin kärsineet. eli kannattaa miettiä tarkkaan, että ottaako permiksen:) toisaalta samalla tavalla tukka kärsii vaalentamisestakin, ja ainahan se lopulta kasvaa ja hiuslaatu parantuu hiljalleen. kiitos!

      Poista