4.1.2017

vuoden eka

Moi! Edellisestä kerrasta on jo sen verran aikaa, etten tiedä mistä alottaa. Ajattelin tällä kertaa kertoilla ihan vaan kuulumisia, eli varautukaa päättömään ajatusvirtaan.

Oon tällä hetkellä kolmen viikon lomalla. Kaksi viikkoa palkallista, muuten ihan vaan vapaata. Tasan viikon päästä loma onkin sitten jo lusittu. Jouluna olin tuttuun tapaan kotona Iisalmessa viettämässä perinteistä perhejoulua. Joulut ei tosin ole enää ihan samanlaisia kuin ennen, nyt kun perheessä on mun siskon 1v poika ja ensi jouluna joukkoon liittyy ihan hetkenä minä hyvänsä syntyvä veljen tytär. Musta tulee siis kohta jo toistamiseen täti! Omassa elämäntilanteessani ei sen sijaan ole mitään muutosta. Sain tänä jouluna ensimmäistä kertaa mantelin, mikä tietysti äitin mielestä oli merkki siitä, että löydän miehen itselleni tänä vuonna. Mies on jo ristitty mantelimieheksi ja hyvä ettei porukat varannu jo kirkkoa, eli tervetuloa vaan meidän hulluun perheeseen...:D No mutta ei pidä ottaa turhia paineita, kaksi vuotta sinkkuna olemista on jo opettanut pärjäämään yksin.

IMG_2378-001 Uuttavuotta vietin ensimmäistä kertaa Helsingissä. Oon asunu täällä jo yli neljä vuotta, mutta edelliset uv:t on menneet Iisalmessa. Annettiin porukoille joululahjaksi liput Vain elämää -konserttiin (se oli päivää ennen uuttavuotta), eli porukat + koirat oli täällä myöskin. Mikä parasta, Irina jäi mun luokse. Tällä kertaa se on mun ilona ruhtinaalliset viisi viikkoa. En tiedä haluaisinko mä niin kovasti sitä aina mun luokse, ellei se olis niin helppohoitoinen. Irina ja mä ollaan oikeestaan ihan samanlaisia. Ei viihdytä ulkona kylmässä ja lenkkeily ei oo kivaa, mutta nukkuminen, huomio sekä paijaaminen kyllä kelpaa. Suurimman osan ajasta Irina vaan makaa. Välillä se intoutuu leikkimään, mutta yleensä sille riittää, että sitä rapsuttaa vähän väliä. Ja sehän ei kyllästy rapsuttamiseen koskaan, kattoo vaan koiranpentuilmeellä jos rapsutus loppuu. 

Oon ollu vähän haikeilla mielin viime aikoina. Mun toinen puolisko (vaimoksikin kutsutaan) Saija lähti Australiaan. Ei siinä mitään, mutta kun se ei tiedä, milloin tulee takaisin. Jos edes tulee... Varsinkin kesällä me nähtiin melkein joka päivä. Nyt se on siellä maailman toisella puolella ja elää yhdeksän tuntia meidän kelloa edellä ja vielä huonoilla nettiyhteyksillä. On niin outoo, ettei voi soittaa toiselle kun siltä tuntuu. Kerran koitettiin puhua puhelimessa, mutta pätkivä yhteys teki senkin mahdottomaksi. Onneks ääniviestit on edes keksitty. Mä oon tunnetusti maailman huonoin säästämään, mutta pakko edes yrittää päästä käymään Australiassa tän vuoden aikana. Siihen mun au pair haaveeseen nimenomaan Ausseissa liitty vahvasti juuri tuo, että Saijakin on siellä. Ei me oltais paljoo pystytty siellä näkemään, mutta oltais oltu ainakin samassa maassa.

IMG_2400-001

Mä sain kuin sainkin joululahjaksi uuden kameran. Ei enää kännykkäkuvia siis! Ongelmana vaan on, että asukuvia tuskin saan yhtään sen enempää varsinkaan tähän aikaan vuodesta, kun ulkona on pimeetä about kokoajan. Mutta onneksi voin kuvailla muita juttuja silloin, kun postaushimo iskee. Mulla on taas vaihteeksi kauheet paineet tästä blogista. Oon miettiny, oisko helpompaa siirtyä kokonaan vloggaamisen puolelle. Toisaalta oon liian kömpelö editoimaan ja muutenkaan en nää itteeni oikein tuolla youtube-maailmassa. Kirjottaminen on se mun juttu, vaikka tämänkin postauksen meinasin ensiksi toteuttaa videolla höpöttelemällä.

Tuntuu siltä, että bloggaamiseen ja oikeastaan kaikkeen muuhunkin liittyy nykyään ihan liikaa täydellisyyden tavoittelu. Enää ei riitä, että räpsii satunnaisia kuvia arjesta ja ottaa asukuvat ajastimella seinän edessä. Okei random kuvia näkee edelleen, mutta ne on aina viimeisen päälle aseteltu. Sama homma Instagrammissa. En mä edes osaa ottaa mitään täydelliseksi hiottuja kuvia, saati sitten muodostaa täydellistä instafeediä yhtenäisellä värimaailmalla. Mites sitten asukuvat? Vaikka mulla olis kuvaaja käytössä ja ulkona paistais aurinko, niin mulla vaan ei oo sellasta tietynlaista visuaalista silmää ottaa toinen toistaan hienompia kuvia. En osaa olla kävelevinäni kadun yli tukka hulmuten, vaan poseeraan samassa asennossa paikoillani samoilla kuvakulmilla kerrasta toiseen. Riittääkö se enää nykyään? Ehkä jollekkin, mutta mä saan asiasta vaan hirveitä paineita ja mietin, että kannattaako mun edes tehdä tätä hommaa, jos en pysty tekemään tätä paremmin. Silti mä vaan jatkan ja jatkan, koska jaksan uskoa siihen, että kaiken ja kaikkien ei tarvitse olla niin täydellisiä. Se on aina ollut se mun juttu.

IMG_2374-001

 Mulla oli muutakin vielä mielessä, mutta eiköhän tää tekstimäärä ala jo riittää. Mä jatkan nyt Irinan kanssa löhöilyä ja lomasta nauttimista. Tosin ei tätä nauttimiseksi välttämättä voi kutsua, kun oon ollu jo viikon flunssassa ja kuumekin on noussut välillä. Niin perus, että lomalla sairastaa:'D

Loppuun toivotan vaan oikein ihanaa ja parempaa vuotta 2017 teille kaikille!♥

Omalta osaltani vuosi 2016 sisälsi taas todella paljon vastoinkäymisiä edellisten vuosien tapaan, mutta jospa tää olis nyt vihdoin se mun vuosi. 

11 kommenttia:

  1. Mä tykkään tästä blogista just siks kun tää on aito! Kuvat ei oo täydellisiä eikä sun elämäkään, koska mikään nyt vaan ei oikeesti oo :D Tää on rehellinen ja siks hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oishan se tietty plussaa jos kuvatkin ois hyviä:D mut kiitos paljon!

      Poista
  2. Hyvää uutta vuotta! Ihana kuulla sinusta taas.
    Jatka vaan tällä blogilla, sillä minä en ainakaan jaksa pahemmin vlogeja. Äläkä mieti sitä miten muilla on täydellisiä kuvia. Sinun kuvat on minusta ainakin ihan kivoja. On olemassa blogeja paljon tuhnummilla kuvilla.

    VastaaPoista
  3. Mun mielestä sulla on aina tosi hyviä kuvia, tykkään! Jotku vaan "vaatii"sitä täydellisyyttä hipomista kuvissa, mut antaa niijjen sitte sitä vaatia, et oo ammatiltas valokuvaaja eikä varmasti moni muukaan bloggaaja! Mun mielestä vloggaajia on jo todella paljon, paljo kivempi lukee tekstejä ja kattella kuvia, ku mitä sit aina sitä jotain tiettyä vloggaajaa, jonka naama saattaa parhaimmillaan pallottaa ruudussa vartin- tai jopa tunnin! Toivon niin, että jatkat tätä bloggaamista, oot aivan älyttömän hyvä kirjottaa! Selkeää ja hyvää tekstiä, helposti ymmärrettävissä. Lisättäköön vielä se, että toivon sitäkin, ettet ottais paineita blogin suhteen, - sulla ku on oma todella iso lukijakunta, jotka tykkää seurailla sun tekemisiä ja elämää ylipäätään, ei ne pelkkiä kuvia tuu katteleen ja odota sulta jotain " ihmeellistä ja suurta" :) Ehkä siks sulla just onkin näin paljon lukijoita, ku sun blogi on niin aito ja persoonallinen! Itse ainakin ymmärrän täysin, ettei sitä aina oo oikee ideoita, mistä postais ja näin, ku on tosiaa muutakin elämää tämän "harrastuksen" lisäksi, työt ja kaikki. Itestäänkin pitäs aina muistaa huolehtia :D Sydämeni pohjasta toivotan todella hyvää, alkanutta uuttavuotta Sinulle, terveyttä ja onnea, ihan joka saralla :) Ihana toi sun äitis, ku innostu tosta mantelijutusta! :D Halauksia, Senja! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi että, tulipa hyvä mieli tästä kommentista! just tää on niin kivaa bloggaamisessa, kun on niin ihania ja tsemppaavia lukijoita:) kiitos sulle todella paljon!<3

      Poista
    2. Ole hyvä vaan, kiitos sulle ku jaksat blogata, vaikka välillä siihen ei oikee löytys ees aikaa tai ei jaksaminen riittäs. Muista aina silti, että sun hyvinvointi on kaikista tärkeintä ja sun blogin aidot seuraajat kyllä ymmärtää sen kans ja osaa arvostaa postauksia sillon kun niitä tulee! Mää en ainakkaa täältä katoa, ikinä :P p.s. ois muuten kiva semmonen postaus, missä kertosit silleen "perusteellisesti" sun kotikaupungista ja sitte muista kaupungeista, joissa oot asunu ja vaikka joistai muistaki paikoista, joissa voisit/haluaisit asua! Ja ei ois pahitteeksi, jos siihen kylykeen aina lätkäseisit jonku kuvan kysseisestä kaupungista ;P Voisit kirjottaa muute niitten paikkakuntien hyvät ja huonot puolet ja silleen! :D Saisitkohan siihen yhteistyökumppaneita ;) Iisalmen kaupunki :D Niiiiii ja vielä semmosta, että kaivelehan lissää lapsuuskuvia (ja muistoja) sinusta! :3 Ihana lukee noita vanhojaki postauksia, joissa kirjotat niin hauskasti ja hyvin lapsuusjuttuista :) Siinä pari postausidistä, josko jaksasit tai saatikka sua kiinnostais postata nuista :)

      Poista
  4. Sun blogilla on paljo lukijoita jotka tykkää lukee sun tekstejä, kattoo kuvia ja kommentoida. Siks toivon et pääsisit sun epävarmuudesta eroon ja postaisit useammin. Ite tykkään lukee sulta postauksia jossa kerrot aidosti sun elämästä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. haluaisin kyllä postata useammin, mutta aiheet on yleensä aika vähissä:/ kiitti paljon!

      Poista