9.2.2017

when life changes to be harder, change yourself to be stronger

Heippa! Ei ollut suunnitelmissa postata vielä, mutta tässä mä nyt rustaan. Porukat tuli eilen Helsinkiin. Äsken ne lähti laivalle ja mullakin on suunnitelmia illaksi, mutta tässä välissä oli tällainen sopiva rako avata blogger.

Mitään sen kummempaa uutta mulle ei kuulu. Viisi viikkoa Irinan kanssa alkaa olla takana päin. Mua oikeesti hirvittää, että miten selviän kun se lähtee takas kotiin. Parasta tässä meidän yhteisessä ajassa on ehdottomasti ollut se, että on kokoajan joku seurana. On ollut ihanaa tulla aina kotiin tietäen, että joku odottaa. Se, että on jollekulle maailman tärkein, on ihan paras fiilis. Ja tunne on molemminpuoleinen! Toki huonojakin puolia on ollut. Oon herätessäni sen verran laiska ja mukavuudenhaluinen, että heti ulos lähteminen on ollut välillä raskasta. Sama öisin töistä kotiin tullessa - haluais vaan nopeesti lepäämään ja nukkumaan, mutta ulos on mentävä ja toisella on niin paljon virtaa, että se kaipaa viihdykettä. Myös omien menojen suunnittelu Irinan mukaan on ollut hieman hankalaa, mutta siitäkin on selvitty. Kaksiin kemuihinkin Irina pääsi mukaan kaikkien rapsuteltavaksi, ja kävipä se päivän Espoossakin kaverin luona hoidossa mun ollessa töissä. Noi huonot puolet on toki pieniä hyviin verrattuna. Mä olisin oikeasti ihan valmis ottamaan Irinan itselleni vaikka pysyvästi. Se olis vain järjestelykysymys, mutta eihän mun porukat tietenkään suostu. Onneks se pääsee kuitenkin aina näin välillä kyläilemään pidemmäksikin aikaa:) 

Sitten vähän ikävämpiä juttuja. Mulla on ollut satunnaisia selkäkipuja ainakin vuoden. Oon ajatellu sen olevan ihan normaalia, enkä oo tehny sen kummemmin asialle mitään. Särkylääkettä naamaan vaan ja ohi on mennyt. Vapaa-ajalla kipuja ei ole juurikaan ollut, töissä lähinnä. Sunnuntaina kivut alkoi sitten olla sen verran kovia, että maanantaina oli pakko mennä lääkäriin. Tiistaina kävin myös fysioterapeutilla, mutta mitään sen vakavampaa ei ainakaan löytynyt. Mulla kuulemma on ehkä vaan yliliikkuva selkä, ei mitään hajua mitä se sitten tarkoittaa.. Ens viikolla meen vielä eri fyssarille, joten toivottavasti silloin löytyisi joku ratkaisu vähentää kipuja. Ei oo todellakaan terveellistä vetää särkylääkkeitä jatkuvasti, ja nyt nekään ei oo vieneet kipuja täysin pois.

IMG_2426-002
IMG_2406-002
IMG_2432-001
IMG_2412-001
IMG_2422-001

Yllä syy, miksi intouduin just nyt postaamaan. Kunnolliset kuvat! Mulla tosiaan on ollut joulusta asti järkkäri taas käytössä, mutta kuvaajaa ei. Arvatkaas kuka nää kuvat otti? Ei äiti kuten yleensä, vaan iskä. Äitillä on käsi paketissa, eli ei auttanut muu kuin lykätä kamera iskän käteen. Ja ihan hyvinhän se tehtävästä suoriutui, itse asiassa jopa paremmin kuin äiti:'D

Ennen aina värjöttelin ohuissa sukkahousuissa ilman takkia asukuvien ottamisen ajan. Ehkä musta on tullut mukavuudenhaluisempi, kun nyt vedin suosiolla takin kiinni. Takin löysin muutama kuukausi sitten h&m:n alesta. Muuten se on täydellinen, mutta kaipaan kyllä huppua!

Mitä tykkäätte asusta?

5 kommenttia:

  1. Jos sinulla menee selkäkipeäksi töistä pitää alkaa miettiä työasentoja uudelleen. Tästä varmaan fyssarikin sanoo. Mutta ne on mahdollista saada kuntoon. Ei kannata hajottaa selkää nuorena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. en vaan oikein voi muuttaa työasentoja, eli täytyy lähinnä keskittyä venyttelyyn sun muuhun:)

      Poista
  2. Hei tuli mieleen tuosta sun selän kipeytymisestä, että: teetkö istumatyötä siis? tai paljon esim. kouluhommia koneella istuen jne? Koska usein selkä kipuilee ihan vaan istumisen takia. Tohon auttaa ainakin tuolin vaihtaminen satulatuoliin, jossa asento on kokoajan automaattisesti parempi ja ryhdikkäämpi ja luonnollisemmassa asennossa! Helppo muutos tehä esim. työpaikalle ja jos työnantaja ei osallistu kustannuksiin niin ei oo kovin iso investointi iteltäkään oma tuoli, helpommalla pääsee niin ei tarvi turhaa rasittaa kroppaa särkylääkkeillä ja ettei menis huonompaan jamaan. :)

    VastaaPoista